Arjen kulttuuria – suomalaiset designklassikot

Taide / Kirjoittaja
Taide nähdään joskus liian kapeasti; jonain asiana, jota sivistyneet menevät taidelaitoksiin katsomaan ja tulkitsemaan; asiana, joka ei yhdisty keskivertokansalaisen tavalliseen arkeen. Päivittäisessä elämässämme törmäämme kuitenkin esineisiin, jotka ovat taidetta sieltä hieman käytännönläheisemmästä suunnasta katsottuna. Nämä taide-esineet eivät ehkä esittelyä kaipaa, mutta ne kaipaavat tunnustusta arjen taideteoksina ja toimivat muistutuksena siitä, että käyttöesinekin voi olla taidetta, joka ylevöittää mieltä päivästä toiseen. Fiskars-sakset Fiskarsin oranssit Classic-sakset ovat tutut kaikille suomalaisille.

Mitä Suomen suosikkitaulut kertovat suomalaisuudesta?

Taide / Kirjoittaja
Vuonna 2006 Ateneum järjesti Maamme taulu –äänestyksen, jossa suomalaiset äänestivät suosikkiteoksiaan taidemuseon suuresta kokoelmasta. Eniten ääniä saivat Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli, Helene Schjerfbeckin Toipilas ja Ferdinand von Wrightin Taistelevat metsot. Nämä teokset kuvaavatkin suomalaisen sielunmaiseman kolmiyhteyden, jonka neljänneksi ulottuvuudeksi voisi vielä nostaa Gallen-Kallelan Aino-taru -triptyykin –joka tulikin äänestyksessä neljänneksi. Haavoittunut enkeli Tämä Hugo Simbergin teos vuodelta 1903 on avoin tulkinnoille kuin käen kukunta kesäyössä.

Valotaidefestivaalit – hyödynnetään pimeys!

Taide / Kirjoittaja
Syksyn saapuessa mieli vaipuu helposti melankolis-henkiseen maantieojaan: Aamulla väsyttää enemmän, päivällä väsyttää vieläkin enemmän ja illalla väsymys vaivuttaa jo eksistentiaaliseen kriisiin. Miksi olen olemassa tässä pimeyden ja harmauden maailmassa? Lääkkeenä, tai ainakin placebona tähän oloon toimii valo, ja mikäpä sen parempaa kuin yhdistää tähän valoon myös taiteellinen kuorrute viemään syksyn kitkeryyttä kauemmaksi mielen hyhmäisestä pintakerroksesta. Koko lähestyvän kaamoksen kohmentama keho toivottaa valotaidefestivaalit tervetulleiksi.

Kolikkopelit, harrastukseni

Viihde / Kirjoittaja
Joillain kavereillani oli aikoinaan hieman ihmettelevä ilme kasvoillaan, kun kerroin heille harrastuksestani. ”Kolikkopelien pelaaminen nettikasinoilla, ei kai sitä voi oikein harrastukseksi kutsua?” he tuntuivat ajattelevan. ”Miten tuollainen museoissa kulkeva ja taidetapahtumista intoileva tyyppi on sellaiseen sortunut?” Nykyään he kyllä pelailevat nettikasinoilla itsekin, vaikka eivät sitä harrastuksekseen kutsukaan… Ainakaan vielä. Vertailemme jopa joskus keskenään, mistä saa parhaat bonukset kasinolle. Jotkut tuntuvat edelleen ajattelevan, että mitä järkeä on pelata ”erilaisia hedelmäpelejä” netissä.

Rakkautta ja Anarkiaa Helsingissä

Kulttuuri / Kirjoittaja
Rakkaudella ja anarkialla on jokaisen hyvä välillä maustaa elämäänsä, ja tätä sahramia tarjoiltiin elokuvaintoisille Helsingissä jo 31. kerran. 11 päivää kestänyt Helsinki International Film Festival – Rakkautta & Anarkiaa oli jälleen sellaista tunnettujen ja vähän tuntemattomampien elokuvantekijöiden riemutykitystä, että huonompikuntoista popkorninpurijaa alkoi jo hengästyttää: Genret sinkoilivat draamasta animeen ja toiminnasta musikaaleihin. Hollywood Kyllähän festivaaleilla taas pari Hollywoodin kuuluisuutta nähtiin sirottelemassa tähtipölyä vähäisempien olevaisten ylle.

The Irish festival of Oulu – maailman pohjoisimmat irkkufestarit

Kulttuuri / Kirjoittaja
3.10.2018 pyörähtivät taas käyntiin Oulun Irlanti-festivaalit. Tapahtuma täyttää Oulun irlantilaisella tunnelmalla ja irlantilaista kulttuuria lähestytään useista riemukkaista kulmista. Ohjelmakalenteri on yltäkylläinen kuin irlantilainen stoutti: musiikkia, teatteria, elokuvia ja tarinankerrontaa löytyy kaikenikäisille. Vihreää päälle ja pubiin – oma menninkäinen mukaan! Musiikki Kaikenlainen tunnistettavasti irlantilainen musiikki on Oulussa esillä. Karan Casey käyttää irlantilaista kansanmusiikkia välineenä sosiaalisten epäkohtien esilletuonnissa. Provokatiivisiin mittoihin yltävät sanoitukset ovat tutustumisenarvoisia.

Genret kukoistavat pienillä elokuvafestivaaleilla

Kulttuuri / Kirjoittaja
Suurten elokuvafestivaalien lisäksi Suomessa järjestetään useita pieniä, tiettyyn genreen keskittyneitä elokuvailoitteluja. Näiden tapahtumien intiimimpi tunnelma ja tosifanien into sekä asiantuntemus ovat avainasemassa suurisydämisen ja pienikokoisen festivaalin kokemisessa. IIK!!- kauhuelokuvafestivaali järjestetään vuosittain Iissä, joka sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä Oulusta pohjoiseen. Festivaalin päämajana toimii Iin Yöväentalo(!), jonka uumenissa kauhusta kankeat katselijat eläytyvät tuoreisiin pelkopätkiin ja kauhun kestoklassikoihin. Vuonna 2018 tapahtuma järjestetään jo seitsemättätoista kertaa Halloweenin aikoihin.

Helsinkiä pakoon… musiikkitapahtumiin!

Kulttuuri / Kirjoittaja
Suomi on suurempi kuin pääkaupunkiseutu ja suuri on myös sen musiikkitapahtumien kirjo. Piintyneimmänkin stadilaisen kannattaa vetää kesäbyysat jalkaan, hypätä dösään ja suunnata kohti avartavia musiikkikokemuksia, joita löytyy ympäri kotomaatamme yllin kyllin. Pori Jazz Pori Jazz, festivaalien aatelia. Porin historiallinen kaupunki ja Kirjurinluodon luonto yhdessä kansainvälisen tason musiikkikattauksen kanssa luovat viihdyttävän ja rennon sivistyneen ilmapiirin. Bob Dylan, Kanye West ja Björk ovat kaikki esiintyneet tässä Kokemäenjoen karnevaalissa, eli tapahtumaa voi syyttää diversiteetistä ihan täysillä.

Suomen parhaat taidemuseot

Taide / Kirjoittaja
Suomesta löytyy kymmeniä taidemuseoita, mutta ne kaikki eivät toki vastaa toisiaan kokoelman suuruudessa ja kävijöiden suosiossa. Listasimme alle omat suosikkitaidemuseomme, joissa jaksaa pyörähtää aina uudelleen ja uudelleen. Ateneum Kun puhutaan Suomen taidemuseoista, ei voi olla ensimmäisenä mainitsematta Ateneumia. Antiikin Kreikassa Ateneum oli alun perin Athenen, viisauden ja tiedon jumalattaren temppeli, mutta Helsingissä sijaitseva Ateneum on koko Suomen taiteen pyhättö. Jo uusrenessanssia edustava rakennus saa taidemuseota lähestyvän ihmisen arvokkaaseen tunnelmaan, ikään kuin valmistautumaan Suomen kallisarvoisimpien taideaarteiden ihailuun.

Oulu 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi?

Kulttuuri / Kirjoittaja
Oulu on päätynyt hakemaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026. Hanketta on pidetty hieman yllättävänä paikkakunnalla, jonka museot ja kulttuuritoiminta yleensäkin kamppailevat rahoitusvaikeuksien keskellä. Valoa on kuitenkin tunnelin päässä kaupungin talouden kohentuessa yleismaailmallisen noususuhdanteen ja tiukan säästökuurin ansiosta, ja tätä valoa yritetään suunnata nyt sitten myös Oulun kulttuuritoimintaan satsauksena tulevaisuuden kulttuurimahdollisuuksille. Kultuuripääkaupungille lisää näkyvyyttä Euroopan kulttuuripääkaupungit on näkyvin Euroopan Unionin kulttuurituen muoto. Onkin helppo ymmärtää, miksi Oulu on lähtenyt sitä titteliä hakemaan.